The Centre for Sociology of Democracy studies democracy in modern societies. Our projects deal with democracy from different perspectives and with different methods.
»
Recent News & Blog Posts
Koronapandemian synnyttämä kriisi on runnellut pahoin kulttuurialaa, josta on tullut maailmanlaajuisesti yksi eniten pandemiasta kärsineistä aloista. Lotta Junnilaisen tutkimuksessa tarkastellaan kulttuurialan itsensätyöllistäjien asemaa palkkatyösuhteiden ulkopuolella.
Artikkelissa esitetään Boltanskin ja Thévenot’n oikeuttamisteoriaan sekä Eeva Luhtakallion ja Tuomas Ylä-Anttilan kehittämään julkisen oikeuttamisen analyysiin (JOA)
perustuva metodi, joka havainnollistaa ja visualisoi moraalisen oikeuttamisen kategorioiden verkostoitumista.
The war in Ukraine has evoked immediate gut reactions from a distant, yet very mobilizable collective memory reserve in Finland: Russia, again. And: Are we next? We have certainly seen this one before, even though nobody wanted to see it coming this time.
Activists participating in the environmental movement Elokapina see the sharing of images and videos in social media as a tool to tell people about daily protest activities, challenge the perceptions that people have of demonstrators and reach a wider audience for their message than would be possible through physical demonstrations. However, the personal nature of social media may also give rise to feelings of inadequacy and expose activists to strong negative attention.
In his dissertation Georg Boldt identified four individual level outcomes of youth participation.
Planeetan kokoinen arki auttaa ymmärtämään, miten moninaisilla tavoilla jokapäiväinen elämä, sitä määrittävä politiikka sekä taustalla vaikuttavat ajattelutavat kytkeytyvät ympäristökriiseihin.
In their article, Carla Malafaia and Taina Meriluoto explore how young activists in Portugal and Finland negotiate the value of social media in their practices.
The war in Ukraine and its refugees have evoked a wave of compassion among Europeans, to an extent that has not been seen with people fleeing the war in Syria, for instance. An overview of social media content illustrating the war helps us understand how the visualisation of the war influences people’s perceptions and attitudes towards Ukrainians. By emphasising the Europeanness of Ukraine, the threat posed by Russia and the clear moral set-up of the war, the images bring Ukrainian fates closer and make them grievable.
In his article, Georg Boldt examines the genealogy of democratic participation.
In their article, Georg Boldt and Veikko Eranti look at a particular channel for youth participation and democracy education,
meant to provide avenue for young people to present their ideas for the development of their
surrounding society.
Suomalaisissa USA-vaalianalyyseissa unohdetaan kansalaisyhteiskunta
Demokratia ei ole yksilölaji, vaikka kaikilla äänestäjillä onkin vain yksi ääni. Yhdysvaltain presidentinvaalien tulokseen iso vaikutus oli myös kansalaistoiminnalla, kuten Black Lives Matter -mielenosoituksilla ja vapaaehtoisilla, jotka auttoivat ihmisiä rekisteröitymään äänestäjiksi.
Eeva Luhtakallio
Teksti on julkaistu aiemmin 10.11.2020 sosiologisessa Ilmiö-verkkolehdessä.
Kuva: Clay Banks / Unsplash.
Yhdysvaltain presidentinvaalien jännitysnäytelmää on seurattu suomalaisessa mediassa tarkasti, ja tilannetta ovat kommentoineet lukuisat asiantuntijat. On ollut monin tavoin valaisevaa kuulla erityisesti ulkopolitiikan tutkijoiden näkemyksiä lukuisissa uutis- ja ajankohtaislähetyksissä. Eräs tärkeä näkökulma tuntuu kuitenkin jääneen niin asiantuntijoilta kuin toimittajilta lähes kokonaan unohduksiin: amerikkalainen kansalaisyhteiskunta ja kansalaistoiminta, erityisesti sen demokraattipuolueeseen kallellaan oleva osa.
Bidenin voiton takana ei ole vain korona tai Trumpin käytös, vaan myös neljä vuotta laajaa ja systemaattista vapaaehtoistyötä. Sen ansiosta esimerkiksi jännitysnäytelmässä keskeiseen asemaan nousseessa Georgiassa on rekisteröitynyt satoja tuhansia uusia äänestäjiä.
Äänestäjien rekisteröinnin avustaminen ja nk. turvaaminen (voter protection) ovat erittäin keskeisiä toimia vaaliosallistumisen tasa-arvoistamiseksi Yhdysvalloissa, sillä ennen kaikkea afroamerikkalaisen väestön asema äänestäjinä on edelleen monissa osavaltioissa vaikea ja epätasa-arvoinen. Äänestäjien turvaamisprojekteissa keskityttiin rekisteröitymisongelmien lisäksi muun muassa avustamaan ihmisiä, jotka halusivat äänestyksen jälkeen varmistaa, että heidän äänensä tulee lasketuksi. Äänen laskematta jäämisen riskit liittyvät muun muassa äänestyslippujen allekirjoitusten vastaavuusongelmiin.
Tähän toimintaan on kuulunut muun muassa vapaaehtoisryhmiä, jotka ovat avustaneet laskemattomuusilmoituksen saaneita äänestäjiä äänestyslipuista otettujen kännykkäkuvien avulla ”korjaamaan” äänestyslipun niin, että se on laskettavissa. Vapaaehtoistyöhön on kuulunut myös laajasti organisoitu puhelinkampanjointi, jossa tuhannet vapaaehtoiset ovat soittaneet äänestäjille eri osavaltioissa ja taivutelleet heitä ensinnäkin osallistumaan vaaleihin ja toiseksi kääntymään Bidenin kannalle.
Demokraattien presidenttiehdokkaaksi kahdesti pyrkineen Bernie Sandersin taakse jo vuoden 2016 vaaleissa rakentunut kansanliike oli monella tavalla avainasemassa vapaaehtoistyön organisoinnissa. Liikkeen osallistujien kyky toipua esivaalien pettymyksestä ja asettua Biden-Harris-kampanjan taakse näytti ensi alkuun heikolta, mutta kääntyi nopeasti uudeksi tarmoksi. Koronarajoitusten noudattamisen vuoksi tämän liikkeen toiminta jäi jossain määrin näkymättömiin ainakin Yhdysvaltain ulkopuolella.
Sen sijaan Suomessakaan ei ole jäänyt näkymättömiin Black Lives Matter -liike, jonka mielenosoitusten erittäin laaja osanotto kaduilla eri puolilla Yhdysvaltoja kertoo sen nauttimasta suuresta kannatuksesta. Kansalaistoiminnan tutkimuksessa on havaittu, että katumielenosoittajien määrä ei suoraan kerro jonkin liikkeen nauttiman kannatuksen laajuutta vaan on yleensä osoitus huomattavasti laajemmasta hiljaisesta kannatuksesta.
Tämä seikka on vuonna 2020 suhteutettava vielä siihen, että niin korona kuin poliisiväkivallan pelko epäilemättä saivat normaalia suuremman osan ihmisistä pysymään kotona. BLM on siis erittäin suuri ja merkittävä kansalaisliike, joka on saanut mukaansa mitä todennäköisimmin paljon ihmisiä, joilla ei ole erityisen rohkaisevia kokemuksia Yhdysvaltain poliittisesta järjestelmästä.
Poliisiväkivallan uhrina menehtyneen George Floydin kuoleman ajoitus sekä presidentti Trumpin väheksyvä ja halveeraava suhtautuminen siihen ja sen jälkeen käynnistyneisiin tapahtumiin on saattanut tehdä äänestämisestä houkuttelevaa monille sellaisille, jotka eivät ole ennen harkinneetkaan rekisteröitymistä ja äänestämistä. Samalla BLM-liikkeen käänteet ovat vaikuttaneet molempien leirien äänestäjiin, sillä protestien uhkaavuus sai myös Trumpin kuria ja järjestystä lupailleelle kampanjalle lisää kannattajia.
Esimerkiksi New York Timesin alustavan arvion (7.11.2020) mukaan BLM on kuitenkin tuonut enemmän ihmisiä Bidenin kuin Trumpin taakse. Vaikka Biden kampanjoidessaan varoi visusti tukemasta räjähdysherkkiä mielenosoituksia, Trump saatteli omalla toiminnallaan BLM-kannattajia yhdistämään aktivisminsa ja äänestämisen Trumpia vastaan.
On tärkeää puhua kampanjarahoituksesta, koronasta ja taloudesta. On kuitenkin yhtä lailla tärkeää puhua kansalaisyhteiskunnasta, sillä vaikka (lähes) jokaisella on vaaleissa yksi ääni USA:ssa kuten Suomessakin, mikään yksilölaji demokratia ei ole. Äänestäjät eivät tee ratkaisujaan vain erillisinä laskelmoivina atomeina, vaan nojautuen kollektiivisiin suuntauksiin, jotka kokevat tärkeiksi.
Niin tekivät monet Trumpin äänestäjät – joiden kuulimme haastatteluissa sanovan esimerkiksi, etteivät pidä Trumpista, mutta vastustavat aborttia – ja niin tekivät lopulta vielä useammat Bidenia äänestäneet, jotka panivat syrjään ehkä katkeruutensa Sandersin tappiosta tai oman välittömän etunsa tukeakseen kollektiivista projektia tasavertaisemmin kansalaisiaan kohtelevasta USA:sta.
