Skip to content
CSD logo

The Centre for Sociology of Democracy studies democracy in modern societies. Our projects deal with democracy from different perspectives and with different methods.

»

Read more about CSD

Recent News & Blog Posts

How do civil society organizations influence climate change politics? Evidence from India, Indonesia, and Finland

In their article, Luhtakallio, Ylä-Anttila and Lounela compare the efforts of civil society organizations to influence climate change policymaking in three countries with very different traditions of democratic decision making.

The self in selfies—Conceptualizing the selfie-coordination of marginalized youth with sociology of engagements

In her article, Meriluoto conceptualizes selfies as reflexive practices of self-coordination, and develops an analytical framework adapted from the literature of sociology of engagements for their analysis.

Falling Walls Science Breakthrough of the Year 2022 award to Eeva Luhtakallio and ImagiDem

What are the next walls to fall in science and society? Led by this question, the brightest minds from the international scientific community submitted their groundbreaking projects for the prestigious Falling Walls Science Breakthrough of the Year 2022.

Snap-along ethnography: Studying visual politicization in the social media age

In their article, Luhtakallio and Meriluoto argue that two significant shifts, namely, the blurring of lives offline and online and the increasing significance of the visual character of these lives, pose new challenges to social science research methods.

Nuorten ääni ravintola-alalla vallitsevista ongelmista on syytä ottaa vakavasti

Julkisuuteen noussut kohu on keskittynyt pääasiassa yhden suuren ketjuravintolan toimintakulttuuriin, mutta Lotta Junnilaisen ja Lotta Haikkolan haastatteluiden perusteella ongelmat eivät koske yksittäistä pikaruokaketjua, vaan ravintola-alaa laajemminkin.

Kahdeksan kuplan Suomi – yhteiskunnan muutosten syvät tarinat

Kahdeksan kuplan Suomi kuvaa talouden murrosten silmässä elävien ihmisten kokemuksia itsestään ja yhteiskunnasta: sitä, mitä he odottavat itseltään ja toisiltaan. Se kertoo myös tahdosta ja tunteista, jotka sitovat ihmisiä yhteen. Millaista tarinaa suomalaiset kertovat itsestään, ja millaisia tunteita tarinaan liittyy? Kuulemmeko ja ymmärrämmekö toistemme tarinoita?

Hyvä naapuri, hyvä suomalainen – erontekojen ja kuulumisen käytännöt Helsingin monietnisillä asuinalueilla

Linda Haapajärven, Jutta Juveniuksen ja Lotta Junnilaisen artikkeli valittiin Sosiologia-lehden toimituskauden 2020-2021 parhaan artikkelin palkinnon voittajaksi.

Place Narratives and the Experience of Class : Comparing Collective Destigmatization Strategies in Two Social Housing Neighborhoods

In her article, Lotta Junnilainen tackles the question of how particular places shape responses to stigmatization.

Organizing natures : justification and the critique in the development of organic agriculture in Finland

In his dissertation, Tomi Lehtimäki examines organic agriculture and the attempts to transform agricultural systems into more ecological and sustainable forms.

Sosiaaliturvajärjestelmä ei tue kulttuurialan itsensätyöllistäjiä

Koronapandemian synnyttämä kriisi on runnellut pahoin kulttuurialaa, josta on tullut maailmanlaajuisesti yksi eniten pandemiasta kärsineistä aloista. Lotta Junnilaisen tutkimuksessa tarkastellaan kulttuurialan itsensätyöllistäjien asemaa palkkatyösuhteiden ulkopuolella.

Planeetan kokoinen arki

Planeetan kokoinen arki auttaa ymmärtämään, miten moninaisilla tavoilla jokapäiväinen elämä, sitä määrittävä politiikka sekä taustalla vaikuttavat ajattelutavat kytkeytyvät ympäristökriiseihin.

kansi_planeetankokoinenarki_v04.indd

Planeetan kokoinen arki auttaa ymmärtämään, miten moninaisilla tavoilla jokapäiväinen elämä, sitä määrittävä politiikka sekä taustalla vaikuttavat ajattelutavat kytkeytyvät ympäristökriiseihin. Monitieteisessä teoksessa käsitellään esimerkiksi asumista, syömistä ja liikkumista sekä pohditaan keinoja lievittää niiden ympäristövaikutuksia – ja samalla parantaa niin ihmisten kuin luonnonkin hyvinvointia. Yksilön vastuuta alleviivaavassa yhteiskunnassa yksittäinen ihminen voi kokea uupumusta ja voimattomuutta muutostarpeen valtavuuden äärellä. Tämä teos korostaa yhteisöllisen toiminnan merkitystä. Yhdessä toimiminen on paitsi voimaannuttavaa myös tutkitusti vaikuttavaa.

Katkelma Veikko Erannin ja Maija Faehnlen luvusta:

“Tässä luvussa käsittelimme ympäristökansalaisuutta – ja ympäristötoimijuutta – kaupungeissa, sekä suhteessa paikalliseen hallintoon kunnissa. Toimijuus on mahdollista ainoastaan niissä hallinnollisissa puitteissa jotka sille tarjotaan. Keskeistä on, kuinka avoimia hallintokoneistot ovat kansalaisten aktiivisuudelle ja itse tuottamille ratkaisuille – tekemisen demokratialle. Tämä avoimuus voi syntyä tiedottamisen, datan keruun ja sen hyödyntämisen käytäntöjen kautta, poliittisen järjestelmän kautta, tai ihan vain kansalaistoiminnan vaikuttavuuden kautta. Kestävän arjen kysymykset ovatkin demokratiakysymyksiä: mikäli vaikuttaminen jää ainoastaan osallistumisähkyn uhkaamille superosallistujille, jää monen kansalaisen huoli kuulematta. Planeetan kokoista arkea ei tuoteta vain harvojen voimin.”

Teosta voi ostaa Gaudeamukselta sekä hyvin varustelluista kirjakaupoista.

Joel