The Centre for Sociology of Democracy studies democracy in modern societies. Our projects deal with democracy from different perspectives and with different methods.
»
Recent News & Blog Posts
In her article, Carla Malafaia studies how youths manage their activism and argues that activists construct margins of resistance in their political practices by incorporating processes that interrupt adult structures while reframing educational imagination.
In their article, by augmenting Mouffe’s agonistic pluralism with Thévenot’s pragmatic sociology, Veikko Eranti and Taina Meriluoto develop both an analytical framework for a more nuanced study of urban politics as sites of democracy and a detailed conceptualization of pluralism in democracy.
In their article, Eeva Luhtakallio and Taina Meriluoto argue that a fame-based logic has become dominant in the strategies of actors in many different situations concerning political action in public. By recognizing the fame-based values informing public action with a pragmatist approach, they argue that a wider variety of action can be recognized as public action and the normative foundations that inform people’s action in public can be interrogated.
In their article, Luhtakallio, Ylä-Anttila and Lounela compare the efforts of civil society organizations to influence climate change policymaking in three countries with very different traditions of democratic decision making.
In her article, Taina Meriluoto conceptualizes selfies as reflexive practices of self-coordination, and develops an analytical framework adapted from the literature of sociology of engagements for their analysis.
What are the next walls to fall in science and society? Led by this question, the brightest minds from the international scientific community submitted their groundbreaking projects for the prestigious Falling Walls Science Breakthrough of the Year 2022.
In their article, Luhtakallio and Meriluoto argue that two significant shifts, namely, the blurring of lives offline and online and the increasing significance of the visual character of these lives, pose new challenges to social science research methods.
Julkisuuteen noussut kohu on keskittynyt pääasiassa yhden suuren ketjuravintolan toimintakulttuuriin, mutta Lotta Junnilaisen ja Lotta Haikkolan haastatteluiden perusteella ongelmat eivät koske yksittäistä pikaruokaketjua, vaan ravintola-alaa laajemminkin.
Kahdeksan kuplan Suomi kuvaa talouden murrosten silmässä elävien ihmisten kokemuksia itsestään ja yhteiskunnasta: sitä, mitä he odottavat itseltään ja toisiltaan. Se kertoo myös tahdosta ja tunteista, jotka sitovat ihmisiä yhteen. Millaista tarinaa suomalaiset kertovat itsestään, ja millaisia tunteita tarinaan liittyy? Kuulemmeko ja ymmärrämmekö toistemme tarinoita?
Linda Haapajärven, Jutta Juveniuksen ja Lotta Junnilaisen artikkeli valittiin Sosiologia-lehden toimituskauden 2020-2021 parhaan artikkelin palkinnon voittajaksi.
Planeetan kokoinen arki
Planeetan kokoinen arki auttaa ymmärtämään, miten moninaisilla tavoilla jokapäiväinen elämä, sitä määrittävä politiikka sekä taustalla vaikuttavat ajattelutavat kytkeytyvät ympäristökriiseihin.
Planeetan kokoinen arki auttaa ymmärtämään, miten moninaisilla tavoilla jokapäiväinen elämä, sitä määrittävä politiikka sekä taustalla vaikuttavat ajattelutavat kytkeytyvät ympäristökriiseihin. Monitieteisessä teoksessa käsitellään esimerkiksi asumista, syömistä ja liikkumista sekä pohditaan keinoja lievittää niiden ympäristövaikutuksia – ja samalla parantaa niin ihmisten kuin luonnonkin hyvinvointia. Yksilön vastuuta alleviivaavassa yhteiskunnassa yksittäinen ihminen voi kokea uupumusta ja voimattomuutta muutostarpeen valtavuuden äärellä. Tämä teos korostaa yhteisöllisen toiminnan merkitystä. Yhdessä toimiminen on paitsi voimaannuttavaa myös tutkitusti vaikuttavaa.
Katkelma Veikko Erannin ja Maija Faehnlen luvusta:
“Tässä luvussa käsittelimme ympäristökansalaisuutta – ja ympäristötoimijuutta – kaupungeissa, sekä suhteessa paikalliseen hallintoon kunnissa. Toimijuus on mahdollista ainoastaan niissä hallinnollisissa puitteissa jotka sille tarjotaan. Keskeistä on, kuinka avoimia hallintokoneistot ovat kansalaisten aktiivisuudelle ja itse tuottamille ratkaisuille – tekemisen demokratialle. Tämä avoimuus voi syntyä tiedottamisen, datan keruun ja sen hyödyntämisen käytäntöjen kautta, poliittisen järjestelmän kautta, tai ihan vain kansalaistoiminnan vaikuttavuuden kautta. Kestävän arjen kysymykset ovatkin demokratiakysymyksiä: mikäli vaikuttaminen jää ainoastaan osallistumisähkyn uhkaamille superosallistujille, jää monen kansalaisen huoli kuulematta. Planeetan kokoista arkea ei tuoteta vain harvojen voimin.”
Teosta voi ostaa Gaudeamukselta sekä hyvin varustelluista kirjakaupoista.
