The Centre for Sociology of Democracy studies democracy in modern societies. Our projects deal with democracy from different perspectives and with different methods.
»
Recent News & Blog Posts
Koronapandemian synnyttämä kriisi on runnellut pahoin kulttuurialaa, josta on tullut maailmanlaajuisesti yksi eniten pandemiasta kärsineistä aloista. Lotta Junnilaisen tutkimuksessa tarkastellaan kulttuurialan itsensätyöllistäjien asemaa palkkatyösuhteiden ulkopuolella.
Artikkelissa esitetään Boltanskin ja Thévenot’n oikeuttamisteoriaan sekä Eeva Luhtakallion ja Tuomas Ylä-Anttilan kehittämään julkisen oikeuttamisen analyysiin (JOA)
perustuva metodi, joka havainnollistaa ja visualisoi moraalisen oikeuttamisen kategorioiden verkostoitumista.
The war in Ukraine has evoked immediate gut reactions from a distant, yet very mobilizable collective memory reserve in Finland: Russia, again. And: Are we next? We have certainly seen this one before, even though nobody wanted to see it coming this time.
Activists participating in the environmental movement Elokapina see the sharing of images and videos in social media as a tool to tell people about daily protest activities, challenge the perceptions that people have of demonstrators and reach a wider audience for their message than would be possible through physical demonstrations. However, the personal nature of social media may also give rise to feelings of inadequacy and expose activists to strong negative attention.
In his dissertation Georg Boldt identified four individual level outcomes of youth participation.
Planeetan kokoinen arki auttaa ymmärtämään, miten moninaisilla tavoilla jokapäiväinen elämä, sitä määrittävä politiikka sekä taustalla vaikuttavat ajattelutavat kytkeytyvät ympäristökriiseihin.
In their article, Carla Malafaia and Taina Meriluoto explore how young activists in Portugal and Finland negotiate the value of social media in their practices.
The war in Ukraine and its refugees have evoked a wave of compassion among Europeans, to an extent that has not been seen with people fleeing the war in Syria, for instance. An overview of social media content illustrating the war helps us understand how the visualisation of the war influences people’s perceptions and attitudes towards Ukrainians. By emphasising the Europeanness of Ukraine, the threat posed by Russia and the clear moral set-up of the war, the images bring Ukrainian fates closer and make them grievable.
In his article, Georg Boldt examines the genealogy of democratic participation.
In their article, Georg Boldt and Veikko Eranti look at a particular channel for youth participation and democracy education,
meant to provide avenue for young people to present their ideas for the development of their
surrounding society.
Hyvä naapuri, hyvä suomalainen – erontekojen ja kuulumisen käytännöt Helsingin monietnisillä asuinalueilla
Linda Haapajärven, Jutta Juveniuksen ja Lotta Junnilaisen artikkeli valittiin Sosiologia-lehden toimituskauden 2020-2021 parhaan artikkelin palkinnon voittajaksi.
Tämä artikkeli tarkastelee kysymystä siitä, millainen rooli asuinalueilla on kansallisen kuulumisen konteksteina. Analyysimme perustuu kolmelta helsinkiläiseltä monietniseltä, mutta sosioekonomiselta taustaltaan erilaiselta asuinalueelta kerättyyn haastatteluaineistoon. Tutkimuksemme tarkoitus on selvittää millaisten rajojen keinoin valtaväestö rakentaa eron ”suomalaisten” ja ”maahanmuuttajien” välille, miten he rakentamiaan rajoja perustelevat ja millaisten arkisten käytäntöjen keinoin he niitä toisinaan kumoavat. Tutkimuskohteiden eroavaisuudet tarjoavat hyvät lähtökohdat sen tarkastelemiseen, miten valtaväestön suhtautuminen ”maahanmuuttajanaapureihin” vaihtelee niin yksilö- kuin aluetasoisesti. Artikkelissa osoitamme, että etninen eronteko on huomattavan yleistä kaikilla kolmella alueella. Erontekoa perustellaan ymmärryksellä kulttuurisesti – jopa rodullisesti – yhtenäisestä suomalaisesta kansasta, palkkatyön normilla ja ajatuksella yhtenäisestä suomalaisesta elämäntavasta. Hyvätuloisessa Laineelassa kansakunnan rajat näyttäytyvät kuitenkin pienituloisia alueita Kamppilaa ja Hallakumpua huokoisemmilta. Pienituloisilla alueilla asukkaiden välinen toiminta ja vuorovaikutus rakentuvat tiukemmille jaetuille odotuksille ja yhteiselämän normeille kuin Laineelassa, jossa naapurustosuhteet ovat verrattain ohuita. Kaikilla alueilla kansallisen kuulumisen ehdoksi nousee kuitenkin vaade valtaväestön elämänmuodon ja tapojen pikkutarkasta omaksumisesta.
Artikkeli on vapaasti luettavissa täällä.
