Skip to content
CSD logo

The Centre for Sociology of Democracy studies democracy in modern societies. Our projects deal with democracy from different perspectives and with different methods.

»

Read more about CSD

Recent News & Blog Posts

Group formation, styles, and grammars of commonality in local activism

In her article, published in the British Journal of Sociology in 2018, Eeva Luhtakallio argues that in order to analyse democracy as a pattern constantly processed in a given society, it is useful to look at activist groups’ agenda setting and recruitment principles, group bonds and boundaries, and how these actions direct and influence ways of creating the common. Based on an ethnographic study on bicycle activism in Helsinki, Finland, the article describes a local critical mass movement that was successful in promoting a bicycle friendly and sustainable city, yet dissolved due to lack of people involved, and the bicycle demonstrations stopped at a moment of high public interest.

Snapshots of 21st Century Citizenship: New Approaches to Young Citizens’ Political Practices (12–13 Dec)

Two-day seminar, Tampere University

Engagements, grammars, and the public: From the liberal grammar to individual interests

Veikko Eranti’s article in European Journal of Cultural and Political Sociology 5(1-2), 2018 argues that the way the sociology of engagements is currently formulated does not sufficiently allow for analysing public participation and disputes in situations where individual interests play a crucial role in public debates. The article presents a slight reformulation of what Thévenot calls the grammar of individuals in a liberal public (sic), based on a) an understanding of how individual interests relate to the common good and general will, b) the constitution of legitimate actors within polities, and c) the separation between the levels of generality and publicity. This reformulation might be called the grammar of individual interests, clarifying and simplifying earlier terminology.

Hyvä naapuri, hyvä suomalainen – erontekojen ja kuulumisen käytännöt Helsingin monietnisillä asuinalueilla

Linda Haapajärven, Jutta Juveniuksen ja Lotta Junnilaisen artikkeli valittiin Sosiologia-lehden toimituskauden 2020-2021 parhaan artikkelin palkinnon voittajaksi.

6unsplash

Tämä artikkeli tarkastelee kysymystä siitä, millainen rooli asuinalueilla on kansallisen kuulumisen konteksteina. Analyysimme perustuu kolmelta helsinkiläiseltä monietniseltä, mutta sosioekonomiselta taustaltaan erilaiselta asuinalueelta kerättyyn haastatteluaineistoon. Tutkimuksemme tarkoitus on selvittää millaisten rajojen keinoin valtaväestö rakentaa eron ”suomalaisten” ja ”maahanmuuttajien” välille, miten he rakentamiaan rajoja perustelevat ja millaisten arkisten käytäntöjen keinoin he niitä toisinaan kumoavat. Tutkimuskohteiden eroavaisuudet tarjoavat hyvät lähtökohdat sen tarkastelemiseen, miten valtaväestön suhtautuminen ”maahanmuuttajanaapureihin” vaihtelee niin yksilö- kuin aluetasoisesti. Artikkelissa osoitamme, että etninen eronteko on huomattavan yleistä kaikilla kolmella alueella. Erontekoa perustellaan ymmärryksellä kulttuurisesti – jopa rodullisesti – yhtenäisestä suomalaisesta kansasta, palkkatyön normilla ja ajatuksella yhtenäisestä suomalaisesta elämäntavasta. Hyvätuloisessa Laineelassa kansakunnan rajat näyttäytyvät kuitenkin pienituloisia alueita Kamppilaa ja Hallakumpua huokoisemmilta. Pienituloisilla alueilla asukkaiden välinen toiminta ja vuorovaikutus rakentuvat tiukemmille jaetuille odotuksille ja yhteiselämän normeille kuin Laineelassa, jossa naapurustosuhteet ovat verrattain ohuita. Kaikilla alueilla kansallisen kuulumisen ehdoksi nousee kuitenkin vaade valtaväestön elämänmuodon ja tapojen pikkutarkasta omaksumisesta.

Artikkeli on vapaasti luettavissa täällä.

Joel