Skip to content
CSD logo

The Centre for Sociology of Democracy studies democracy in modern societies. Our projects deal with democracy from different perspectives and with different methods.

»

Read more about CSD

Recent News & Blog Posts

Call for Papers open for special issue on “Education and Climate Activism: Youth democratic practices and imaginations towards a common world”

The Educação, Sociedade & Culturas journal (ESC – Education, Society and Cultures) has released a call for papers for a special issue to be published in 2022, “Education and Climate Activism: Youth democratic practices and imaginations towards a common world” with guest editors Carla Malafaia (ImagiDem, University of Porto), Maria Fernandes-Jesus (University of Sussex) and Eeva Luhtakallio (ImagiDem, University of Helsinki).

Karine Clément: Le rond-point de Saint-Avold

The book is the result of a co-writing process between Karine Clement of ImagiDem and dozens of yellow vests from the roundabout of Saint-Avold, where she has conducted her fieldwork since November 2018.

Suomalaisissa USA-vaalianalyyseissa unohdetaan kansalaisyhteiskunta

Demokratia ei ole yksilölaji, vaikka kaikilla äänestäjillä onkin vain yksi ääni. Yhdysvaltain presidentinvaalien tulokseen iso vaikutus oli myös kansalaistoiminnalla, kuten Black Lives Matter -mielenosoituksilla ja vapaaehtoisilla, jotka auttoivat ihmisiä rekisteröitymään äänestäjiksi.

The actions of Extinction Rebellion Finland showcase new visual forms of politicisation

Images play an increasingly large role in social participation. Protests, demands and even entire processes of politicisation may take a purely visual form. In this text, we analyse paired photographs that went viral immediately after the civil disobedience actions of Extinction Rebellion Finland as a form of politicisation. Images are a powerful means of communication – indeed, it is revealing that the social commentary in Finland has revolved intensely around a handful of smartphone snapshots.

Eeva Luhtakallio on visual politics at Politiikkaradio

ImagiDem’s PI Professor Eeva Luhtakallio discussed images as tools of political participation and topical environmental activism in Finland in YLE Politiikkaradio podcast.

ImagiDem members and advisors at kick-off

ImagiDem mini kick-off: Visual participation of young Europeans – snapshots from France, Finland and Portugal

On 24 September 2020 ImagiDem’s kick-off seminar discussed how the increasing emphasis on visual forms of communication affects young people’s societal participation and the way in which they construct democracy. The seminar featured short presentations of visual participation from three European countries: France, Finland and Portugal. The event was streamed online.

POSTPONED: Visual Studies Lab Masterclass: How to study the visual in social media?

The planned Masterclass on visual analysis at the University of Helsinki has been postponed.

TAPAHTUMA SIIRTYY: Tämä pitää nähdä! – kuva yhteiskunnallisen vaikuttamisen välineenä

Tapahtuma siirtyy järjestettäväksi myöhemmin.

POSTPONED: Visual participation of young Europeans – snapshots from France, Finland and Portugal

The event has been postponed. The new date and venue will be announced later.

Politicization of migration in the countermedia style

Countermedia are partisan media that oppose conventional media and the establishment.

Hyvä naapuri, hyvä suomalainen – erontekojen ja kuulumisen käytännöt Helsingin monietnisillä asuinalueilla

Linda Haapajärven, Jutta Juveniuksen ja Lotta Junnilaisen artikkeli valittiin Sosiologia-lehden toimituskauden 2020-2021 parhaan artikkelin palkinnon voittajaksi.

6unsplash

Tämä artikkeli tarkastelee kysymystä siitä, millainen rooli asuinalueilla on kansallisen kuulumisen konteksteina. Analyysimme perustuu kolmelta helsinkiläiseltä monietniseltä, mutta sosioekonomiselta taustaltaan erilaiselta asuinalueelta kerättyyn haastatteluaineistoon. Tutkimuksemme tarkoitus on selvittää millaisten rajojen keinoin valtaväestö rakentaa eron ”suomalaisten” ja ”maahanmuuttajien” välille, miten he rakentamiaan rajoja perustelevat ja millaisten arkisten käytäntöjen keinoin he niitä toisinaan kumoavat. Tutkimuskohteiden eroavaisuudet tarjoavat hyvät lähtökohdat sen tarkastelemiseen, miten valtaväestön suhtautuminen ”maahanmuuttajanaapureihin” vaihtelee niin yksilö- kuin aluetasoisesti. Artikkelissa osoitamme, että etninen eronteko on huomattavan yleistä kaikilla kolmella alueella. Erontekoa perustellaan ymmärryksellä kulttuurisesti – jopa rodullisesti – yhtenäisestä suomalaisesta kansasta, palkkatyön normilla ja ajatuksella yhtenäisestä suomalaisesta elämäntavasta. Hyvätuloisessa Laineelassa kansakunnan rajat näyttäytyvät kuitenkin pienituloisia alueita Kamppilaa ja Hallakumpua huokoisemmilta. Pienituloisilla alueilla asukkaiden välinen toiminta ja vuorovaikutus rakentuvat tiukemmille jaetuille odotuksille ja yhteiselämän normeille kuin Laineelassa, jossa naapurustosuhteet ovat verrattain ohuita. Kaikilla alueilla kansallisen kuulumisen ehdoksi nousee kuitenkin vaade valtaväestön elämänmuodon ja tapojen pikkutarkasta omaksumisesta.

Artikkeli on vapaasti luettavissa täällä.

Joel