The Centre for Sociology of Democracy studies democracy in modern societies. Our projects deal with democracy from different perspectives and with different methods.
»
Recent News & Blog Posts
In their chapter for the Concise Encyclopedia of Applied Ethics in the Social Sciences, Taina Meriluoto and Eeva Luhtakallio discuss the specificities of ethical questions when studying a political topic, in particular social movements and activists in stigmatized or risky positions.
By discussing current youth’s democratic practices and introducing the concept of visual politicization, Eeva Luhtakallio, Taina Meriluoto and Carla Malafaia argue for a reconsideration of what we understand as political action and propose new methodological tools for analyzing it.
In their article, Carla Malafaia, Jenni Kettunen and Eeva Luhtakallio explore the function of bodies as tools of visibility in ritualised online-offline performances. By analysing performative protests, the authors shed light on the importance of paying attention to non-verbal levels of political action and argumentation.
In this editorial Carla Malafaia, Maria Fernandes-Jesus and Eeva Luhtakallio discuss the new diverse ways young generations have become mobilized to tackle the climate crisis and picture ways towards a common world and practices.
The Pepe the Frog Image-Meme in Hong Kong: Visual Recurrences and Gender Fluidity on the LIHKG Forum
Using a combination of a computational big data analysis and a qualitative analysis, Katrien Jakobs, Degel Cheung, Vasileios Maltezos and Cecilia Wong examine how activists used the Pepe the Frog image-meme to make statements about Hong Kong politics, gender and democracy during the 2019 Anti-Extradition Bill and Law Movement.
In her article, Carla Malafaia studies how youths manage their activism and argues that activists construct margins of resistance in their political practices by incorporating processes that interrupt adult structures while reframing educational imagination.
In their article, by augmenting Mouffe’s agonistic pluralism with Thévenot’s pragmatic sociology, Veikko Eranti and Taina Meriluoto develop both an analytical framework for a more nuanced study of urban politics as sites of democracy and a detailed conceptualization of pluralism in democracy.
In their article, Eeva Luhtakallio and Taina Meriluoto argue that a fame-based logic has become dominant in the strategies of actors in many different situations concerning political action in public. By recognizing the fame-based values informing public action with a pragmatist approach, they argue that a wider variety of action can be recognized as public action and the normative foundations that inform people’s action in public can be interrogated.
In their article, Luhtakallio, Ylä-Anttila and Lounela compare the efforts of civil society organizations to influence climate change policymaking in three countries with very different traditions of democratic decision making.
In her article, Taina Meriluoto conceptualizes selfies as reflexive practices of self-coordination, and develops an analytical framework adapted from the literature of sociology of engagements for their analysis.
Kahdeksan kuplan Suomi – yhteiskunnan muutosten syvät tarinat
Kahdeksan kuplan Suomi kuvaa talouden murrosten silmässä elävien ihmisten kokemuksia itsestään ja yhteiskunnasta: sitä, mitä he odottavat itseltään ja toisiltaan. Se kertoo myös tahdosta ja tunteista, jotka sitovat ihmisiä yhteen. Millaista tarinaa suomalaiset kertovat itsestään, ja millaisia tunteita tarinaan liittyy? Kuulemmeko ja ymmärrämmekö toistemme tarinoita?
“Kunnolliset: konttorien keskiluokka” (Luku 3, Lotta Junnilainen) tarkastelee tyypillisissä keskituloisissa töissä olevia kaupunkilaisia. Monet nauttivat keskiluokkaisesta vakaudesta, mutta toisten elämässä tuntuu työelämän epävarmistuminen: automatisaatio uhkaa vakaita ammatteja, paineet lisääntyvät, eikä koulutus ole enää hyvien tulojen ja arvostuksen tae. Keskiluokkaisesta kunnollisuudesta on tullut yksilöllistä pärjäämistä ja epävarmistuvassa maailmassa jokaisesta elämän osa-alueesta tulee suorittamista vaativa projekti. Pärjäämisen paine ulotetaan myös muihin, mikä näkyy kovenevina asenteina ja vaaliuurnilla.
“Palvelualan duunarit pätkätöiden pyörteessä” (Luku 8, Lotta Junnilainen ja Lotta Haikkola) kuvaa pienituloisia palvelualojen duunareita, jotka joutuvat selviämään pätkätöiden maailmassa ilman joukkovoiman tuomaa mahdollisuutta ajaa yhteistä asiaa. Tutkimuksen haastateltavat työskentelevät vaihtelevissa työsuhteissa tarjoilijoina, baarimikkoina, kahvilatyöntekijänä, leipureina, kokkeina, vuoropäällikköinä ja ravintolapäällikköinä. Epävarmassa ja kovassa työelämässä he selviävät omalla sitkeydellään, taistelutahdollaan ja työkavereiden tuella. Ammattiliitot eivät tunnu omalta ja poliitikot tuntuvat huolehtivan aivan muiden ihmisten asioista, joten maailmassa on pärjättävä omin keinoin.
Yhdeksännessä luvussa “Sisukkaat selviytyjät: lähiöiden pienituloiset” (Luku 9, Eeva Luhtakallio ja Lotta Junnilainen) käsitellään pienituloisissa lähiöissä asuvia, joille työttömyys, perinteisten työväenluokkaisten töiden katoaminen ja yhteiskunnan tukiviidakko ovat arkipäivää. Monivuotiseen osallistuvaan havainnointiin ja haastatteluihin perustuva tutkimus on kuvaus elämästä, jossa hyvinvointivaltio näyttäytyy absurdina tukiviidakkona ja kasvottomana systeeminä, joka kohtelee vähempiarvoisena. Luku avaa, millaisten kokemusten pohjalle äänestämättömyys perustuu ja miten passiivisuuden sijaan kyse on tavallisesti aktiivisesta toiminnasta: irtisanoutumisesta siitä systeemistä, johon en luota ja joka ei luota minuun.
Teosta voi ostaa Gaudeamukselta sekä hyvin varustelluista kirjakaupoista.
