The Centre for Sociology of Democracy studies democracy in modern societies. Our projects deal with democracy from different perspectives and with different methods.
»
Recent News & Blog Posts
Artikkelissa esitetään Boltanskin ja Thévenot’n oikeuttamisteoriaan sekä Eeva Luhtakallion ja Tuomas Ylä-Anttilan kehittämään julkisen oikeuttamisen analyysiin (JOA)
perustuva metodi, joka havainnollistaa ja visualisoi moraalisen oikeuttamisen kategorioiden verkostoitumista.
The war in Ukraine has evoked immediate gut reactions from a distant, yet very mobilizable collective memory reserve in Finland: Russia, again. And: Are we next? We have certainly seen this one before, even though nobody wanted to see it coming this time.
Activists participating in the environmental movement Elokapina see the sharing of images and videos in social media as a tool to tell people about daily protest activities, challenge the perceptions that people have of demonstrators and reach a wider audience for their message than would be possible through physical demonstrations. However, the personal nature of social media may also give rise to feelings of inadequacy and expose activists to strong negative attention.
In his dissertation Georg Boldt identified four individual level outcomes of youth participation.
Planeetan kokoinen arki auttaa ymmärtämään, miten moninaisilla tavoilla jokapäiväinen elämä, sitä määrittävä politiikka sekä taustalla vaikuttavat ajattelutavat kytkeytyvät ympäristökriiseihin.
In their article, Carla Malafaia and Taina Meriluoto explores how young activists in Portugal and Finland negotiate the value of social media in their practices.
The war in Ukraine and its refugees have evoked a wave of compassion among Europeans, to an extent that has not been seen with people fleeing the war in Syria, for instance. An overview of social media content illustrating the war helps us understand how the visualisation of the war influences people’s perceptions and attitudes towards Ukrainians. By emphasising the Europeanness of Ukraine, the threat posed by Russia and the clear moral set-up of the war, the images bring Ukrainian fates closer and make them grievable.
In his article, Georg Boldt examines the genealogy of democratic participation.
In their article, Georg Boldt and Veikko Eranti look at a particular channel for youth participation and democracy education,
meant to provide avenue for young people to present their ideas for the development of their
surrounding society.
In their article, Tuukka Ylä-Anttila, Veikko Eranti and Anna Kukkonen examine media debates on climate change in India and the United States.
- « Previous
- 1
- 2
- 3
- 4
- Next »
Kahdeksan kuplan Suomi – yhteiskunnan muutosten syvät tarinat
Kahdeksan kuplan Suomi kuvaa talouden murrosten silmässä elävien ihmisten kokemuksia itsestään ja yhteiskunnasta: sitä, mitä he odottavat itseltään ja toisiltaan. Se kertoo myös tahdosta ja tunteista, jotka sitovat ihmisiä yhteen. Millaista tarinaa suomalaiset kertovat itsestään, ja millaisia tunteita tarinaan liittyy? Kuulemmeko ja ymmärrämmekö toistemme tarinoita?
“Kunnolliset: konttorien keskiluokka” (Luku 3, Lotta Junnilainen) tarkastelee tyypillisissä keskituloisissa töissä olevia kaupunkilaisia. Monet nauttivat keskiluokkaisesta vakaudesta, mutta toisten elämässä tuntuu työelämän epävarmistuminen: automatisaatio uhkaa vakaita ammatteja, paineet lisääntyvät, eikä koulutus ole enää hyvien tulojen ja arvostuksen tae. Keskiluokkaisesta kunnollisuudesta on tullut yksilöllistä pärjäämistä ja epävarmistuvassa maailmassa jokaisesta elämän osa-alueesta tulee suorittamista vaativa projekti. Pärjäämisen paine ulotetaan myös muihin, mikä näkyy kovenevina asenteina ja vaaliuurnilla.
“Palvelualan duunarit pätkätöiden pyörteessä” (Luku 8, Lotta Junnilainen ja Lotta Haikkola) kuvaa pienituloisia palvelualojen duunareita, jotka joutuvat selviämään pätkätöiden maailmassa ilman joukkovoiman tuomaa mahdollisuutta ajaa yhteistä asiaa. Tutkimuksen haastateltavat työskentelevät vaihtelevissa työsuhteissa tarjoilijoina, baarimikkoina, kahvilatyöntekijänä, leipureina, kokkeina, vuoropäällikköinä ja ravintolapäällikköinä. Epävarmassa ja kovassa työelämässä he selviävät omalla sitkeydellään, taistelutahdollaan ja työkavereiden tuella. Ammattiliitot eivät tunnu omalta ja poliitikot tuntuvat huolehtivan aivan muiden ihmisten asioista, joten maailmassa on pärjättävä omin keinoin.
Yhdeksännessä luvussa “Sisukkaat selviytyjät: lähiöiden pienituloiset” (Luku 9, Eeva Luhtakallio ja Lotta Junnilainen) käsitellään pienituloisissa lähiöissä asuvia, joille työttömyys, perinteisten työväenluokkaisten töiden katoaminen ja yhteiskunnan tukiviidakko ovat arkipäivää. Monivuotiseen osallistuvaan havainnointiin ja haastatteluihin perustuva tutkimus on kuvaus elämästä, jossa hyvinvointivaltio näyttäytyy absurdina tukiviidakkona ja kasvottomana systeeminä, joka kohtelee vähempiarvoisena. Luku avaa, millaisten kokemusten pohjalle äänestämättömyys perustuu ja miten passiivisuuden sijaan kyse on tavallisesti aktiivisesta toiminnasta: irtisanoutumisesta siitä systeemistä, johon en luota ja joka ei luota minuun.
Teosta voi ostaa Gaudeamukselta sekä hyvin varustelluista kirjakaupoista.
