
The Centre for Sociology of Democracy studies democracy in modern societies. Our projects deal with democracy from different perspectives and with different methods.
»
Recent News & Blog Posts
The Educação, Sociedade & Culturas journal (ESC – Education, Society and Cultures) has released a call for papers for a special issue to be published in 2022, “Education and Climate Activism: Youth democratic practices and imaginations towards a common world” with guest editors Carla Malafaia (ImagiDem, University of Porto), Maria Fernandes-Jesus (University of Sussex) and Eeva Luhtakallio (ImagiDem, University of Helsinki).
The book is the result of a co-writing process between Karine Clement of ImagiDem and dozens of yellow vests from the roundabout of Saint-Avold, where she has conducted her fieldwork since November 2018.
Demokratia ei ole yksilölaji, vaikka kaikilla äänestäjillä onkin vain yksi ääni. Yhdysvaltain presidentinvaalien tulokseen iso vaikutus oli myös kansalaistoiminnalla, kuten Black Lives Matter -mielenosoituksilla ja vapaaehtoisilla, jotka auttoivat ihmisiä rekisteröitymään äänestäjiksi.
ImagiDem’s PI Professor Eeva Luhtakallio discussed images as tools of political participation and topical environmental activism in Finland in YLE Politiikkaradio podcast.
On 24 September 2020 ImagiDem’s kick-off seminar discussed how the increasing emphasis on visual forms of communication affects young people’s societal participation and the way in which they construct democracy. The seminar featured short presentations of visual participation from three European countries: France, Finland and Portugal. The event was streamed online.
The planned Masterclass on visual analysis at the University of Helsinki has been postponed.
Tapahtuma siirtyy järjestettäväksi myöhemmin.
The event has been postponed. The new date and venue will be announced later.
Countermedia are partisan media that oppose conventional media and the establishment.
- « Previous
- 1
- 2
- 3
- 4
- Next »
Kahdeksan kuplan Suomi – yhteiskunnan muutosten syvät tarinat
Kahdeksan kuplan Suomi kuvaa talouden murrosten silmässä elävien ihmisten kokemuksia itsestään ja yhteiskunnasta: sitä, mitä he odottavat itseltään ja toisiltaan. Se kertoo myös tahdosta ja tunteista, jotka sitovat ihmisiä yhteen. Millaista tarinaa suomalaiset kertovat itsestään, ja millaisia tunteita tarinaan liittyy? Kuulemmeko ja ymmärrämmekö toistemme tarinoita?

“Kunnolliset: konttorien keskiluokka” (Luku 3, Lotta Junnilainen) tarkastelee tyypillisissä keskituloisissa töissä olevia kaupunkilaisia. Monet nauttivat keskiluokkaisesta vakaudesta, mutta toisten elämässä tuntuu työelämän epävarmistuminen: automatisaatio uhkaa vakaita ammatteja, paineet lisääntyvät, eikä koulutus ole enää hyvien tulojen ja arvostuksen tae. Keskiluokkaisesta kunnollisuudesta on tullut yksilöllistä pärjäämistä ja epävarmistuvassa maailmassa jokaisesta elämän osa-alueesta tulee suorittamista vaativa projekti. Pärjäämisen paine ulotetaan myös muihin, mikä näkyy kovenevina asenteina ja vaaliuurnilla.
“Palvelualan duunarit pätkätöiden pyörteessä” (Luku 8, Lotta Junnilainen ja Lotta Haikkola) kuvaa pienituloisia palvelualojen duunareita, jotka joutuvat selviämään pätkätöiden maailmassa ilman joukkovoiman tuomaa mahdollisuutta ajaa yhteistä asiaa. Tutkimuksen haastateltavat työskentelevät vaihtelevissa työsuhteissa tarjoilijoina, baarimikkoina, kahvilatyöntekijänä, leipureina, kokkeina, vuoropäällikköinä ja ravintolapäällikköinä. Epävarmassa ja kovassa työelämässä he selviävät omalla sitkeydellään, taistelutahdollaan ja työkavereiden tuella. Ammattiliitot eivät tunnu omalta ja poliitikot tuntuvat huolehtivan aivan muiden ihmisten asioista, joten maailmassa on pärjättävä omin keinoin.
Yhdeksännessä luvussa “Sisukkaat selviytyjät: lähiöiden pienituloiset” (Luku 9, Eeva Luhtakallio ja Lotta Junnilainen) käsitellään pienituloisissa lähiöissä asuvia, joille työttömyys, perinteisten työväenluokkaisten töiden katoaminen ja yhteiskunnan tukiviidakko ovat arkipäivää. Monivuotiseen osallistuvaan havainnointiin ja haastatteluihin perustuva tutkimus on kuvaus elämästä, jossa hyvinvointivaltio näyttäytyy absurdina tukiviidakkona ja kasvottomana systeeminä, joka kohtelee vähempiarvoisena. Luku avaa, millaisten kokemusten pohjalle äänestämättömyys perustuu ja miten passiivisuuden sijaan kyse on tavallisesti aktiivisesta toiminnasta: irtisanoutumisesta siitä systeemistä, johon en luota ja joka ei luota minuun.
Teosta voi ostaa Gaudeamukselta sekä hyvin varustelluista kirjakaupoista.
The actions of Extinction Rebellion Finland showcase new visual forms of politicisation
Images play an increasingly large role in social participation. Protests, demands and even entire processes of politicisation may take a purely visual form. In this text, we analyse paired photographs that went viral immediately after the civil disobedience actions of Extinction Rebellion Finland as a form of politicisation. Images are a powerful means of communication – indeed, it is revealing that the social commentary in Finland has revolved intensely around a handful of smartphone snapshots.