The Centre for Sociology of Democracy studies democracy in modern societies. Our projects deal with democracy from different perspectives and with different methods.
»
Recent News & Blog Posts
Tapahtuma siirtyy järjestettäväksi myöhemmin.
The event has been postponed. The new date and venue will be announced later.
Countermedia are partisan media that oppose conventional media and the establishment.
Tutkija-kirjailija Lotta Junnilaisen kirjassa kuvataan kahden vuokratalolähiön arkea. Teos on tutkimus suomalaisen yhteiskunnan eriarvoistumisesta ja kaupunkien eriytymisestä. Se on kuvaus niukkuudesta, epävarmuudesta ja turhautumisesta, mutta myös yhteisöllisyydestä ja solidaarisuudesta.
In her article, published in the British Journal of Sociology in 2018, Eeva Luhtakallio argues that in order to analyse democracy as a pattern constantly processed in a given society, it is useful to look at activist groups’ agenda setting and recruitment principles, group bonds and boundaries, and how these actions direct and influence ways of creating the common. Based on an ethnographic study on bicycle activism in Helsinki, Finland, the article describes a local critical mass movement that was successful in promoting a bicycle friendly and sustainable city, yet dissolved due to lack of people involved, and the bicycle demonstrations stopped at a moment of high public interest.
Two-day seminar, Tampere University
Veikko Eranti’s article in European Journal of Cultural and Political Sociology 5(1-2), 2018 argues that the way the sociology of engagements is currently formulated does not sufficiently allow for analysing public participation and disputes in situations where individual interests play a crucial role in public debates. The article presents a slight reformulation of what Thévenot calls the grammar of individuals in a liberal public (sic), based on a) an understanding of how individual interests relate to the common good and general will, b) the constitution of legitimate actors within polities, and c) the separation between the levels of generality and publicity. This reformulation might be called the grammar of individual interests, clarifying and simplifying earlier terminology.
- « Previous
- 1
- …
- 3
- 4
- 5
Kahdeksan kuplan Suomi – yhteiskunnan muutosten syvät tarinat
Kahdeksan kuplan Suomi kuvaa talouden murrosten silmässä elävien ihmisten kokemuksia itsestään ja yhteiskunnasta: sitä, mitä he odottavat itseltään ja toisiltaan. Se kertoo myös tahdosta ja tunteista, jotka sitovat ihmisiä yhteen. Millaista tarinaa suomalaiset kertovat itsestään, ja millaisia tunteita tarinaan liittyy? Kuulemmeko ja ymmärrämmekö toistemme tarinoita?
“Kunnolliset: konttorien keskiluokka” (Luku 3, Lotta Junnilainen) tarkastelee tyypillisissä keskituloisissa töissä olevia kaupunkilaisia. Monet nauttivat keskiluokkaisesta vakaudesta, mutta toisten elämässä tuntuu työelämän epävarmistuminen: automatisaatio uhkaa vakaita ammatteja, paineet lisääntyvät, eikä koulutus ole enää hyvien tulojen ja arvostuksen tae. Keskiluokkaisesta kunnollisuudesta on tullut yksilöllistä pärjäämistä ja epävarmistuvassa maailmassa jokaisesta elämän osa-alueesta tulee suorittamista vaativa projekti. Pärjäämisen paine ulotetaan myös muihin, mikä näkyy kovenevina asenteina ja vaaliuurnilla.
“Palvelualan duunarit pätkätöiden pyörteessä” (Luku 8, Lotta Junnilainen ja Lotta Haikkola) kuvaa pienituloisia palvelualojen duunareita, jotka joutuvat selviämään pätkätöiden maailmassa ilman joukkovoiman tuomaa mahdollisuutta ajaa yhteistä asiaa. Tutkimuksen haastateltavat työskentelevät vaihtelevissa työsuhteissa tarjoilijoina, baarimikkoina, kahvilatyöntekijänä, leipureina, kokkeina, vuoropäällikköinä ja ravintolapäällikköinä. Epävarmassa ja kovassa työelämässä he selviävät omalla sitkeydellään, taistelutahdollaan ja työkavereiden tuella. Ammattiliitot eivät tunnu omalta ja poliitikot tuntuvat huolehtivan aivan muiden ihmisten asioista, joten maailmassa on pärjättävä omin keinoin.
Yhdeksännessä luvussa “Sisukkaat selviytyjät: lähiöiden pienituloiset” (Luku 9, Eeva Luhtakallio ja Lotta Junnilainen) käsitellään pienituloisissa lähiöissä asuvia, joille työttömyys, perinteisten työväenluokkaisten töiden katoaminen ja yhteiskunnan tukiviidakko ovat arkipäivää. Monivuotiseen osallistuvaan havainnointiin ja haastatteluihin perustuva tutkimus on kuvaus elämästä, jossa hyvinvointivaltio näyttäytyy absurdina tukiviidakkona ja kasvottomana systeeminä, joka kohtelee vähempiarvoisena. Luku avaa, millaisten kokemusten pohjalle äänestämättömyys perustuu ja miten passiivisuuden sijaan kyse on tavallisesti aktiivisesta toiminnasta: irtisanoutumisesta siitä systeemistä, johon en luota ja joka ei luota minuun.
Teosta voi ostaa Gaudeamukselta sekä hyvin varustelluista kirjakaupoista.
