Totaalidemokratia

Suomessa miljoonat ihmiset elävät totaalisen demokratian tilassa. He asioivat demokraattisessa ruokakaupassa, käyttävät demokraattista pankkia, heidän kirkkonsa opinkappaleista päätetään demokraattisessa elimessä, ja he asuvat demokraattisesti hallinnoiduissa taloyhtiöissä. Miten tämä kaikki pitäisi ymmärtää osana suomalaista demokratiaa?

Parademokratia ja osallistumisen kulttuuriset työkalut

Kutsumme kirkkojen, osuuskuntien, taloyhtiöiden, ylioppilaskuntien ja sen sellaisten kokonaisuutta parademokraattiseksi järjestelmäksi: siihen kuuluminen on vapaaehtoista, se on olemassa virallisen demokratian rinnalla, ja se vaikuttaa arkeen merkittävästi. Virallista demokratiaa on kaikki se, mitä olemme normaalisti tottuneet kutsumaan institutionaaliseksi demokratiaksi: edustuksellinen demokratia eli kunnallis-, eduskunta-, ja eurovaalit, sekä muut osallistamistavat kuten kuulemiset ja kansalaisaloitteet.

Totaalidemokratia-hanke tutkii sitä, miten suomalainen institutionaalinen demokraattinen järjestelmä toimii kokonaisuutena. Se on ensimmäinen tutkimus, joka huomioi virallisen demokraattisen järjestelmän lisäksi koko parademokraattisen järjestelmän sekä näiden väliset yhteydet.

Hanke keskittyy tutkimaan suurten osuuskuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja taloyhtiöiden demokratiaa, näissä tapahtuvan osallistumisen taustalla olevia kulttuurisia työkaluja sekä näiden yhteyksiä virallisen demokratian vastaaviin.

Totaalidemokratia on ensimmäinen tutkimushanke, jossa parademokraattisen järjestelmän – kirkon, osuuskuntien ja asumisdemokratian – vaikutus kansallisen demokratian kokonaisuuteen otetaan tutkimuksen kohteeksi. Tämä rohkea avaus määrittelee koko tutkimusalan perspektiiviä uudelleen ja ylittää totuttuja empiirisiä jakolinjoja siitä, mitä tutkitaan demokratiana. Onnistuessaan hanke avaa demokratian ja liiketalouden, kaupunkirakenteen sekä kirkon yhteenkietoutumista rohkealla tavalla.

Hankkeen tekijät

Totaalidemokratia-hanke toteutetaan vuosina 2019-2022 ja sen rahoitus tulee Koneen säätiöltä ja Suomen akatemialta. Hanketta johtaa PI Veikko Eranti, ja siinä työskentelevät neljän vuoden aikana Tuomas Niska, Georg Boldt ja Jutta Juvenius.