Skip to content
CSD logo

The Centre for Sociology of Democracy studies democracy in modern societies. Our projects deal with democracy from different perspectives and with different methods.

»

Read more about CSD

Recent News & Blog Posts

Social movements

In their chapter for the Concise Encyclopedia of Applied Ethics in the Social Sciences, Taina Meriluoto and Eeva Luhtakallio discuss the specificities of ethical questions when studying a political topic, in particular social movements and activists in stigmatized or risky positions.

Visual politicization and youth challenges to an unequal public sphere: conceptual and methodological perspectives

By discussing current youth’s democratic practices and introducing the concept of visual politicization, Eeva Luhtakallio, Taina Meriluoto and Carla Malafaia argue for a reconsideration of what we understand as political action and propose new methodological tools for analyzing it.

Visual bodies, ritualised performances: an offline-online analysis of Extinction Rebellion’s protests in Finland and Portugal

In their article, Carla Malafaia, Jenni Kettunen and Eeva Luhtakallio explore the function of bodies as tools of visibility in ritualised online-offline performances. By analysing performative protests, the authors shed light on the importance of paying attention to non-verbal levels of political action and argumentation.

Education and climate activism: Youth democratic practices and imaginations towards a common world

In this editorial Carla Malafaia, Maria Fernandes-Jesus and Eeva Luhtakallio discuss the new diverse ways young generations have become mobilized to tackle the climate crisis and picture ways towards a common world and practices.

The Pepe the Frog Image-Meme in Hong Kong: Visual Recurrences and Gender Fluidity on the LIHKG Forum

Using a combination of a computational big data analysis and a qualitative analysis, Katrien Jakobs, Degel Cheung, Vasileios Maltezos and Cecilia Wong examine how activists used the Pepe the Frog image-meme to make statements about Hong Kong politics, gender and democracy during the 2019 Anti-Extradition Bill and Law Movement.

‘Missing school isn’t the end of the world (actually, it might prevent it)’: climate activists resisting adult power, repurposing privileges and reframing education

In her article, Carla Malafaia studies how youths manage their activism and argues that activists construct margins of resistance in their political practices by incorporating processes that interrupt adult structures while reframing educational imagination.

PLURALITY IN URBAN POLITICS: Conflict and Commonality in Mouffe and Thévenot

In their article, by augmenting Mouffe’s agonistic pluralism with Thévenot’s pragmatic sociology, Veikko Eranti and Taina Meriluoto develop both an analytical framework for a more nuanced study of urban politics as sites of democracy and a detailed conceptualization of pluralism in democracy.

Fame democracy? Social media and visuality-based transformation of the public sphere

In their article, Eeva Luhtakallio and Taina Meriluoto argue that a fame-based logic has become dominant in the strategies of actors in many different situations concerning political action in public. By recognizing the fame-based values informing public action with a pragmatist approach, they argue that a wider variety of action can be recognized as public action and the normative foundations that inform people’s action in public can be interrogated.

How do civil society organizations influence climate change politics? Evidence from India, Indonesia, and Finland

In their article, Luhtakallio, Ylä-Anttila and Lounela compare the efforts of civil society organizations to influence climate change policymaking in three countries with very different traditions of democratic decision making.

The self in selfies—Conceptualizing the selfie-coordination of marginalized youth with sociology of engagements

In her article, Taina Meriluoto conceptualizes selfies as reflexive practices of self-coordination, and develops an analytical framework adapted from the literature of sociology of engagements for their analysis.

Suomalaisissa USA-vaalianalyyseissa unohdetaan kansalaisyhteiskunta

Demokratia ei ole yksilölaji, vaikka kaikilla äänestäjillä onkin vain yksi ääni. Yhdysvaltain presidentinvaalien tulokseen iso vaikutus oli myös kansalaistoiminnalla, kuten Black Lives Matter -mielenosoituksilla ja vapaaehtoisilla, jotka auttoivat ihmisiä rekisteröitymään äänestäjiksi.

Kuva: Clay Banks (Unsplash)

Eeva Luhtakallio

Teksti on julkaistu aiemmin 10.11.2020 sosiologisessa Ilmiö-verkkolehdessä.
Kuva: Clay Banks / Unsplash.

Yhdysvaltain presidentinvaalien jännitysnäytelmää on seurattu suomalaisessa mediassa tarkasti, ja tilannetta ovat kommentoineet lukuisat asiantuntijat. On ollut monin tavoin valaisevaa kuulla erityisesti ulkopolitiikan tutkijoiden näkemyksiä lukuisissa uutis- ja ajankohtaislähetyksissä. Eräs tärkeä näkökulma tuntuu kuitenkin jääneen niin asiantuntijoilta kuin toimittajilta lähes kokonaan unohduksiin: amerikkalainen kansalaisyhteiskunta ja kansalaistoiminta, erityisesti sen demokraattipuolueeseen kallellaan oleva osa.

Bidenin voiton takana ei ole vain korona tai Trumpin käytös, vaan myös neljä vuotta laajaa ja systemaattista vapaaehtoistyötä. Sen ansiosta esimerkiksi jännitysnäytelmässä keskeiseen asemaan nousseessa Georgiassa on rekisteröitynyt satoja tuhansia uusia äänestäjiä.

Äänestäjien rekisteröinnin avustaminen ja nk. turvaaminen (voter protection) ovat erittäin keskeisiä toimia vaaliosallistumisen tasa-arvoistamiseksi Yhdysvalloissa, sillä ennen kaikkea afroamerikkalaisen väestön asema äänestäjinä on edelleen monissa osavaltioissa vaikea ja epätasa-arvoinen. Äänestäjien turvaamisprojekteissa keskityttiin rekisteröitymisongelmien lisäksi muun muassa avustamaan ihmisiä, jotka halusivat äänestyksen jälkeen varmistaa, että heidän äänensä tulee lasketuksi. Äänen laskematta jäämisen riskit liittyvät muun muassa äänestyslippujen allekirjoitusten vastaavuusongelmiin.

Tähän toimintaan on kuulunut muun muassa vapaaehtoisryhmiä, jotka ovat avustaneet laskemattomuusilmoituksen saaneita äänestäjiä äänestyslipuista otettujen kännykkäkuvien avulla ”korjaamaan” äänestyslipun niin, että se on laskettavissa. Vapaaehtoistyöhön on kuulunut myös laajasti organisoitu puhelinkampanjointi, jossa tuhannet vapaaehtoiset ovat soittaneet äänestäjille eri osavaltioissa ja taivutelleet heitä ensinnäkin osallistumaan vaaleihin ja toiseksi kääntymään Bidenin kannalle.

Demokraattien presidenttiehdokkaaksi kahdesti pyrkineen Bernie Sandersin taakse jo vuoden 2016 vaaleissa rakentunut kansanliike oli monella tavalla avainasemassa vapaaehtoistyön organisoinnissa. Liikkeen osallistujien kyky toipua esivaalien pettymyksestä ja asettua Biden-Harris-kampanjan taakse näytti ensi alkuun heikolta, mutta kääntyi nopeasti uudeksi tarmoksi. Koronarajoitusten noudattamisen vuoksi tämän liikkeen toiminta jäi jossain määrin näkymättömiin ainakin Yhdysvaltain ulkopuolella.

Sen sijaan Suomessakaan ei ole jäänyt näkymättömiin Black Lives Matter -liike, jonka mielenosoitusten erittäin laaja osanotto kaduilla eri puolilla Yhdysvaltoja kertoo sen nauttimasta suuresta kannatuksesta. Kansalaistoiminnan tutkimuksessa on havaittu, että katumielenosoittajien määrä ei suoraan kerro jonkin liikkeen nauttiman kannatuksen laajuutta vaan on yleensä osoitus huomattavasti laajemmasta hiljaisesta kannatuksesta.

Tämä seikka on vuonna 2020 suhteutettava vielä siihen, että niin korona kuin poliisiväkivallan pelko epäilemättä saivat normaalia suuremman osan ihmisistä pysymään kotona. BLM on siis erittäin suuri ja merkittävä kansalaisliike, joka on saanut mukaansa mitä todennäköisimmin paljon ihmisiä, joilla ei ole erityisen rohkaisevia kokemuksia Yhdysvaltain poliittisesta järjestelmästä.

Poliisiväkivallan uhrina menehtyneen George Floydin kuoleman ajoitus sekä presidentti Trumpin väheksyvä ja halveeraava suhtautuminen siihen ja sen jälkeen käynnistyneisiin tapahtumiin on saattanut tehdä äänestämisestä houkuttelevaa monille sellaisille, jotka eivät ole ennen harkinneetkaan rekisteröitymistä ja äänestämistä. Samalla BLM-liikkeen käänteet ovat vaikuttaneet molempien leirien äänestäjiin, sillä protestien uhkaavuus sai myös Trumpin kuria ja järjestystä lupailleelle kampanjalle lisää kannattajia.

Esimerkiksi New York Timesin alustavan arvion (7.11.2020) mukaan BLM on kuitenkin tuonut enemmän ihmisiä Bidenin kuin Trumpin taakse. Vaikka Biden kampanjoidessaan varoi visusti tukemasta räjähdysherkkiä mielenosoituksia, Trump saatteli omalla toiminnallaan BLM-kannattajia yhdistämään aktivisminsa ja äänestämisen Trumpia vastaan.

On tärkeää puhua kampanjarahoituksesta, koronasta ja taloudesta. On kuitenkin yhtä lailla tärkeää puhua kansalaisyhteiskunnasta, sillä vaikka (lähes) jokaisella on vaaleissa yksi ääni USA:ssa kuten Suomessakin, mikään yksilölaji demokratia ei ole. Äänestäjät eivät tee ratkaisujaan vain erillisinä laskelmoivina atomeina, vaan nojautuen kollektiivisiin suuntauksiin, jotka kokevat tärkeiksi.

Niin tekivät monet Trumpin äänestäjät – joiden kuulimme haastatteluissa sanovan esimerkiksi, etteivät pidä Trumpista, mutta vastustavat aborttia – ja niin tekivät lopulta vielä useammat Bidenia äänestäneet, jotka panivat syrjään ehkä katkeruutensa Sandersin tappiosta tai oman välittömän etunsa tukeakseen kollektiivista projektia tasavertaisemmin kansalaisiaan kohtelevasta USA:sta.

Pekka