Skip to content
CSD logo

The Centre for Sociology of Democracy studies democracy in modern societies. Our projects deal with democracy from different perspectives and with different methods.

»

Read more about CSD

Recent News & Blog Posts

Suomalaisissa USA-vaalianalyyseissa unohdetaan kansalaisyhteiskunta

Demokratia ei ole yksilölaji, vaikka kaikilla äänestäjillä onkin vain yksi ääni. Yhdysvaltain presidentinvaalien tulokseen iso vaikutus oli myös kansalaistoiminnalla, kuten Black Lives Matter -mielenosoituksilla ja vapaaehtoisilla, jotka auttoivat ihmisiä rekisteröitymään äänestäjiksi.

The actions of Extinction Rebellion Finland showcase new visual forms of politicisation

Images play an increasingly large role in social participation. Protests, demands and even entire processes of politicisation may take a purely visual form. In this text, we analyse paired photographs that went viral immediately after the civil disobedience actions of Extinction Rebellion Finland as a form of politicisation. Images are a powerful means of communication – indeed, it is revealing that the social commentary in Finland has revolved intensely around a handful of smartphone snapshots.

Eeva Luhtakallio on visual politics at Politiikkaradio

ImagiDem’s PI Professor Eeva Luhtakallio discussed images as tools of political participation and topical environmental activism in Finland yesterday in YLE Politiikkaradio podcast’s episode “Instagram is a very political instrument” (in Finnish).

ImagiDem members and advisors at kick-off

ImagiDem mini kick-off: Visual participation of young Europeans – snapshots from France, Finland and Portugal

On 24 September 2020 ImagiDem’s kick-off seminar discussed how the increasing emphasis on visual forms of communication affects young people’s societal participation and the way in which they construct democracy. The seminar featured short presentations of visual participation from three European countries: France, Finland and Portugal. The event was streamed online.

POSTPONED: Visual Studies Lab Masterclass: How to study the visual in social media?

The planned Masterclass on visual analysis at the University of Helsinki has been postponed.

TAPAHTUMA SIIRTYY: Tämä pitää nähdä! – kuva yhteiskunnallisen vaikuttamisen välineenä

Tapahtuma siirtyy järjestettäväksi myöhemmin.

POSTPONED: Visual participation of young Europeans – snapshots from France, Finland and Portugal

The event has been postponed. The new date and venue will be announced later.

Politicization of migration in the countermedia style

Countermedia are partisan media that oppose conventional media and the establishment.

Lähiökylä – Tutkimus yhteisöllisyydestä ja eriarvoisuudesta

Tutkija-kirjailija Lotta Junnilaisen kirjassa kuvataan kahden vuokratalolähiön arkea. Teos on tutkimus suomalaisen yhteiskunnan eriarvoistumisesta ja kaupunkien eriytymisestä. Se on kuvaus niukkuudesta, epävarmuudesta ja turhautumisesta, mutta myös yhteisöllisyydestä ja solidaarisuudesta.

Group formation, styles, and grammars of commonality in local activism

In her article, published in the British Journal of Sociology in 2018, Eeva Luhtakallio argues that in order to analyse democracy as a pattern constantly processed in a given society, it is useful to look at activist groups’ agenda setting and recruitment principles, group bonds and boundaries, and how these actions direct and influence ways of creating the common. Based on an ethnographic study on bicycle activism in Helsinki, Finland, the article describes a local critical mass movement that was successful in promoting a bicycle friendly and sustainable city, yet dissolved due to lack of people involved, and the bicycle demonstrations stopped at a moment of high public interest.

Suomalaisissa USA-vaalianalyyseissa unohdetaan kansalaisyhteiskunta

Demokratia ei ole yksilölaji, vaikka kaikilla äänestäjillä onkin vain yksi ääni. Yhdysvaltain presidentinvaalien tulokseen iso vaikutus oli myös kansalaistoiminnalla, kuten Black Lives Matter -mielenosoituksilla ja vapaaehtoisilla, jotka auttoivat ihmisiä rekisteröitymään äänestäjiksi.

Kuva: Clay Banks (Unsplash)

Eeva Luhtakallio

Teksti on julkaistu aiemmin 10.11.2020 sosiologisessa Ilmiö-verkkolehdessä.
Kuva: Clay Banks / Unsplash.

Yhdysvaltain presidentinvaalien jännitysnäytelmää on seurattu suomalaisessa mediassa tarkasti, ja tilannetta ovat kommentoineet lukuisat asiantuntijat. On ollut monin tavoin valaisevaa kuulla erityisesti ulkopolitiikan tutkijoiden näkemyksiä lukuisissa uutis- ja ajankohtaislähetyksissä. Eräs tärkeä näkökulma tuntuu kuitenkin jääneen niin asiantuntijoilta kuin toimittajilta lähes kokonaan unohduksiin: amerikkalainen kansalaisyhteiskunta ja kansalaistoiminta, erityisesti sen demokraattipuolueeseen kallellaan oleva osa.

Bidenin voiton takana ei ole vain korona tai Trumpin käytös, vaan myös neljä vuotta laajaa ja systemaattista vapaaehtoistyötä. Sen ansiosta esimerkiksi jännitysnäytelmässä keskeiseen asemaan nousseessa Georgiassa on rekisteröitynyt satoja tuhansia uusia äänestäjiä.

Äänestäjien rekisteröinnin avustaminen ja nk. turvaaminen (voter protection) ovat erittäin keskeisiä toimia vaaliosallistumisen tasa-arvoistamiseksi Yhdysvalloissa, sillä ennen kaikkea afroamerikkalaisen väestön asema äänestäjinä on edelleen monissa osavaltioissa vaikea ja epätasa-arvoinen. Äänestäjien turvaamisprojekteissa keskityttiin rekisteröitymisongelmien lisäksi muun muassa avustamaan ihmisiä, jotka halusivat äänestyksen jälkeen varmistaa, että heidän äänensä tulee lasketuksi. Äänen laskematta jäämisen riskit liittyvät muun muassa äänestyslippujen allekirjoitusten vastaavuusongelmiin.

Tähän toimintaan on kuulunut muun muassa vapaaehtoisryhmiä, jotka ovat avustaneet laskemattomuusilmoituksen saaneita äänestäjiä äänestyslipuista otettujen kännykkäkuvien avulla ”korjaamaan” äänestyslipun niin, että se on laskettavissa. Vapaaehtoistyöhön on kuulunut myös laajasti organisoitu puhelinkampanjointi, jossa tuhannet vapaaehtoiset ovat soittaneet äänestäjille eri osavaltioissa ja taivutelleet heitä ensinnäkin osallistumaan vaaleihin ja toiseksi kääntymään Bidenin kannalle.

Demokraattien presidenttiehdokkaaksi kahdesti pyrkineen Bernie Sandersin taakse jo vuoden 2016 vaaleissa rakentunut kansanliike oli monella tavalla avainasemassa vapaaehtoistyön organisoinnissa. Liikkeen osallistujien kyky toipua esivaalien pettymyksestä ja asettua Biden-Harris-kampanjan taakse näytti ensi alkuun heikolta, mutta kääntyi nopeasti uudeksi tarmoksi. Koronarajoitusten noudattamisen vuoksi tämän liikkeen toiminta jäi jossain määrin näkymättömiin ainakin Yhdysvaltain ulkopuolella.

Sen sijaan Suomessakaan ei ole jäänyt näkymättömiin Black Lives Matter -liike, jonka mielenosoitusten erittäin laaja osanotto kaduilla eri puolilla Yhdysvaltoja kertoo sen nauttimasta suuresta kannatuksesta. Kansalaistoiminnan tutkimuksessa on havaittu, että katumielenosoittajien määrä ei suoraan kerro jonkin liikkeen nauttiman kannatuksen laajuutta vaan on yleensä osoitus huomattavasti laajemmasta hiljaisesta kannatuksesta.

Tämä seikka on vuonna 2020 suhteutettava vielä siihen, että niin korona kuin poliisiväkivallan pelko epäilemättä saivat normaalia suuremman osan ihmisistä pysymään kotona. BLM on siis erittäin suuri ja merkittävä kansalaisliike, joka on saanut mukaansa mitä todennäköisimmin paljon ihmisiä, joilla ei ole erityisen rohkaisevia kokemuksia Yhdysvaltain poliittisesta järjestelmästä.

Poliisiväkivallan uhrina menehtyneen George Floydin kuoleman ajoitus sekä presidentti Trumpin väheksyvä ja halveeraava suhtautuminen siihen ja sen jälkeen käynnistyneisiin tapahtumiin on saattanut tehdä äänestämisestä houkuttelevaa monille sellaisille, jotka eivät ole ennen harkinneetkaan rekisteröitymistä ja äänestämistä. Samalla BLM-liikkeen käänteet ovat vaikuttaneet molempien leirien äänestäjiin, sillä protestien uhkaavuus sai myös Trumpin kuria ja järjestystä lupailleelle kampanjalle lisää kannattajia.

Esimerkiksi New York Timesin alustavan arvion (7.11.2020) mukaan BLM on kuitenkin tuonut enemmän ihmisiä Bidenin kuin Trumpin taakse. Vaikka Biden kampanjoidessaan varoi visusti tukemasta räjähdysherkkiä mielenosoituksia, Trump saatteli omalla toiminnallaan BLM-kannattajia yhdistämään aktivisminsa ja äänestämisen Trumpia vastaan.

On tärkeää puhua kampanjarahoituksesta, koronasta ja taloudesta. On kuitenkin yhtä lailla tärkeää puhua kansalaisyhteiskunnasta, sillä vaikka (lähes) jokaisella on vaaleissa yksi ääni USA:ssa kuten Suomessakin, mikään yksilölaji demokratia ei ole. Äänestäjät eivät tee ratkaisujaan vain erillisinä laskelmoivina atomeina, vaan nojautuen kollektiivisiin suuntauksiin, jotka kokevat tärkeiksi.

Niin tekivät monet Trumpin äänestäjät – joiden kuulimme haastatteluissa sanovan esimerkiksi, etteivät pidä Trumpista, mutta vastustavat aborttia – ja niin tekivät lopulta vielä useammat Bidenia äänestäneet, jotka panivat syrjään ehkä katkeruutensa Sandersin tappiosta tai oman välittömän etunsa tukeakseen kollektiivista projektia tasavertaisemmin kansalaisiaan kohtelevasta USA:sta.

Pekka

Leave a Comment