Skip to content
CSD logo

The Centre for Sociology of Democracy studies democracy in modern societies. Our projects deal with democracy from different perspectives and with different methods.

»

Read more about CSD

Recent News & Blog Posts

Nuorten ääni ravintola-alalla vallitsevista ongelmista on syytä ottaa vakavasti

Julkisuuteen noussut kohu on keskittynyt pääasiassa yhden suuren ketjuravintolan toimintakulttuuriin, mutta Lotta Junnilaisen ja Lotta Haikkolan haastatteluiden perusteella ongelmat eivät koske yksittäistä pikaruokaketjua, vaan ravintola-alaa laajemminkin.

Kahdeksan kuplan Suomi – yhteiskunnan muutosten syvät tarinat

Kahdeksan kuplan Suomi kuvaa talouden murrosten silmässä elävien ihmisten kokemuksia itsestään ja yhteiskunnasta: sitä, mitä he odottavat itseltään ja toisiltaan. Se kertoo myös tahdosta ja tunteista, jotka sitovat ihmisiä yhteen. Millaista tarinaa suomalaiset kertovat itsestään, ja millaisia tunteita tarinaan liittyy? Kuulemmeko ja ymmärrämmekö toistemme tarinoita?

Hyvä naapuri, hyvä suomalainen – erontekojen ja kuulumisen käytännöt Helsingin monietnisillä asuinalueilla

Linda Haapajärven, Jutta Juveniuksen ja Lotta Junnilaisen artikkeli valittiin Sosiologia-lehden toimituskauden 2020-2021 parhaan artikkelin palkinnon voittajaksi.

Place Narratives and the Experience of Class : Comparing Collective Destigmatization Strategies in Two Social Housing Neighborhoods

In her article, Lotta Junnilainen tackles the question of how particular places shape responses to stigmatization.

Organizing natures : justification and the critique in the development of organic agriculture in Finland

In his dissertation, Tomi Lehtimäki examines organic agriculture and the attempts to transform agricultural systems into more ecological and sustainable forms.

Sosiaaliturvajärjestelmä ei tue kulttuurialan itsensätyöllistäjiä

Koronapandemian synnyttämä kriisi on runnellut pahoin kulttuurialaa, josta on tullut maailmanlaajuisesti yksi eniten pandemiasta kärsineistä aloista. Lotta Junnilaisen tutkimuksessa tarkastellaan kulttuurialan itsensätyöllistäjien asemaa palkkatyösuhteiden ulkopuolella.

Oikeuttamisverkostot : miten analysoida julkisissa keskusteluissa esitettyjen oikeutusten keskinäisiä suhteita

Artikkelissa esitetään Boltanskin ja Thévenot’n oikeuttamisteoriaan sekä Eeva Luhtakallion ja Tuomas Ylä-Anttilan kehittämään julkisen oikeuttamisen analyysiin (JOA)
perustuva metodi, joka havainnollistaa ja visualisoi moraalisen oikeuttamisen kategorioiden verkostoitumista.

Reflections on the Russian aggression in Ukraine from a Finnish perspective

The war in Ukraine has evoked immediate gut reactions from a distant, yet very mobilizable collective memory reserve in Finland: Russia, again. And: Are we next? We have certainly seen this one before, even though nobody wanted to see it coming this time.

Social media platforms as a tool for Elokapina’s activism

Activists participating in the environmental movement Elokapina see the sharing of images and videos in social media as a tool to tell people about daily protest activities, challenge the perceptions that people have of demonstrators and reach a wider audience for their message than would be possible through physical demonstrations. However, the personal nature of social media may also give rise to feelings of inadequacy and expose activists to strong negative attention.

Citizens in Training: How institutional youth participation produces bystanders and active citizens in Finland

In his dissertation Georg Boldt identified four individual level outcomes of youth participation.

The self in selfies—Conceptualizing the selfie-coordination of marginalized youth with sociology of engagements

In her article, Taina Meriluoto conceptualizes selfies as reflexive practices of self-coordination, and develops an analytical framework adapted from the literature of sociology of engagements for their analysis.

steve-gale-e7jq0NH9Fbg-unsplash

This article develops a theory of selfies as reflexive practices of self-coordination. Building on pragmatist sociology of engagements, I conceptualize selfies as digital practices of coordinating with the self in formats that are recognizable for others. This framework allows approaching the self as an act of coordination, simultaneously shaped by, and equipped to subvert the cultural conditions of how we ought to be. As these conditions are increasingly enforced and negotiated in the socio-technological arrangements of digital platforms, the article proposes an approach for making sense of selfies as key contemporary tools of self-making. Based on ethnographic work among activists with marginalizing experiences, I ask how the self is coordinated in the activists’ selfies. I identify four ways of coordinating with the self in selfies: the self in a plan, the self in exploration, the affirmed self, and the self as public critique. The article contributes to our understanding on how practices of self-making evolve in an increasingly visual-digital society, and provides an approach for conceptualising the self as plural. By approaching the selfie as different formats of relating to the self, the framework proposed accounts for the possibility of multiple selves now afforded by digital technologies and enables analysing their politicizing potential.

The article is published open access and is available here

Minja